Alustatalous

Alustataloudesta puhutaan nykyään paljon, mutta mistä oikeastaan on kysymys. Lähtökohtaisesti kyse on yrityksen saatavilla olevan tiedon hyödyntämisestä ja yhteisistä digitaalisista alustoista, joissa liiketoimintaa tehdään. Alustalla voidaan jakaa ja yhdistää tietoja, jotka irrallisina eivät vielä tuota uusia palveluita, taloudellista hyötyä tai lisäarvoa asiakkaalle. Alustatalous ei ole erillinen projekti tai prosessi vaan se on osa nykyaikaisten yritysten normaalia liiketoimintaa. Tämän blogin esimerkiksi on valittu matkailu, koska se on pankkitoiminnan ohella ollut edelläkävijä digitalisuuden hyödyntämisessä. Matkailussa tunnetuimpia alustoja ovat esimerkiksi AirBnB, Uber tai kotimainen Valopilkku. Lisäksi lähes kaikilla alan suuremmilla yrityksillä on myös oma varausjärjestelmä.

Sisäisistä järjestelmistä jaettuun tietoon

Matkailun digitalisointi alkoi jo kymmeniä vuosia sitten lentoliikenteen suosion lisäännyttyä. Aluksi yrityksen sisäisillä tietojärjestelmillä hallittiin lentokoneita sekä niiden huoltoja ja reittejä. Sen jälkeen niihin lisättiin matkustajatiedot ja myöhemmin syntyi yhtiöiden välisiä yhteisiä tietojärjestelmiä, joihin voitiin kehittää esimerkiksi reitittämiseen tai kanta-asiakkaisiin liittyviä uusia palveluja.

Lentojärjestelmien rinnalle syntyi samankaltaisia alustoja junille, laivoille, hotelleille ja muille palveluille. Nämä järjestelmät eivät suoraan tulleet kuluttajien saataville, mutta niiden perintö on jäljellä kaikkien uusien käyttöliittymien taustalla.

Kehityksen seuraava vaihe oli matkatoimistoille auki olevat järjestelmät ja rajapinnat, joiden kautta voitiin tuottaa parempia palvelupaketteja matkustaville asiakkaille. Matkatoimistot pystyivät varaamaan matkoja suoraan lentoyhtiöiden järjestelmistä ja sitä kautta asiakaspalvelu parantui. Perinteisestä matkatoimistopalvelusta hyvä esimerkki on Helin Matkat, joka pystyy kilpailemaan vielä nykyäänkin asiantuntemuksella ja yksilöllisillä ratkaisuilla asiakkaiden tarpeisiin.

Internet ja kuluttajarajapinnat

Internetin nopea kasvu muutti seuraavaksi markkinaa. Monet matkojen myyntiin liittyvistä palveluista oli helppo automatisoida ja suhteellisen pian esimerkiksi lipunostaminen siirtyi kuluttajan vastuulle. Esimerkiksi VR:n lipunmyyntipisteet hävisivät nopeasti lähes kokonaan. Samanlainen kehitys on tapahtunut lähes kaikilla kuluttajamarkkinoilla, joissa palvelutuote ei vaadi fyysistä paketointia. Ryanairin nopea nousu selittyy edullisten hintojen lisäksi omien suljettujen verkkopalvelujen kehittämisellä niin, että matkustaja pystyy itse räätälöimään edullisen matkapaketin (lento+hotelli+auto) suoraan lentoyhtiön sivulta.

Aluksi kuluttajapalveluja käytettiin tietokoneella ja laajakaistapalvelut olivat vain rajoitetusti saatavilla. Tällaiset palvelut sopivat riittävän hyvin esimerkiksi verkkopankeille tai pakettimatkoille, mutta reaaliaikaiset matkustuspalvelut yleistyivät vasta nopeiden matkapuhelinverkkojen myötä. Nykyään kaikkien uusien kuluttajaverkkopalvelujen ja nettisivujen lähtökohtana on aina mobiilikäyttö. Se tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi käyttäjän sijaintiin, tunnistamiseen tai maksamiseen liittyen. Esimerkiksi Booking.comin mobiilisovellus mahdollistaa majoitusten varaamisen ja majoittumisen ilman suoraa kontaktia majoituksen tarjoajaan. Myös julkisen liikenteen palvelut ovat kehittyneet sijaintia hyödyntävien mobiilipalvelujen ympärille.

Luottamus ja tiedonhyödyntäminen

Alustoilla on tärkeä rooli luottamuksen synnyttämisessä. Alusta voi tuottaa luottamusta eri toimijoiden välille pelkällä olemassaololla ja välittäjäroolilla. Nousisitko mieluiten Taksi-kyltillä varustettuun autoon, pimeään taksiin vai käykö sinulle Uberin välittämä kyyti ilman kylttiä? Entä päästäisitkö kotiisi ventovieraita yöpymään ilman AirBnB-palvelua? Tai voisitko itse harkita majoittumista kadulta vuokraamassasi yksityisasunnossa?

Kaikkien alustojen käytöstä syntyy valtavasti uutta tietoa käyttäjistä. Kerätty tieto mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja massaräätälöinnin jokaiselle kuluttajalla paremmin sopivaksi. Joissakin palveluissa kerätty tieto voi olla jopa myytyä, usein ilmaista, palvelua arvokkaampaa palveluntarjoajan näkökulmasta. Kerätyn tiedon hyödyntämistapoja on siksi tärkeää miettiä jo järjestelmän suunnittelu- tai valintavaiheessa. Yksi tärkeä valinta on se, liitytäänkö johonkin järjestelmään vai luodaanko uusi. Esimerkiksi taksipalveluissa kerätyn tiedon perusteella voidaan ennustaa kysyntää ja varautua ruuhkiin. Toisaalta tiedon avulla voidaan parantaa asiakaskokemusta antamalla asiakkaille reaaliaikaista tietoa auton sijainnista ja saapumisesta.

Alustatalouden tulevaisuus ja PAALUT-hanke yritysten tukena

Entä tulevaisuus? Erilaiset kuluttajan käyttäytymiseen perustuvat suosittelujärjestelmät ovat tuttuja esimerkiksi Spotifyn käyttäjille. Omat valinnat ohjaavat sitä, mitä järjestelmä suosittelee seuraavaksi. Googlen algoritmit ovat jo niin tarkkoja, että ne ennustavat kuluttajan toimintaa paremmin kuin tämän oma puoliso tai muut läheiset. Ehkä kuluttajan tehtäväksi jää vain valinta tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Miksi teollisuusyritysten pitäisi olla kiinnostuneita kuluttajista, matkailun esimerkeistä tai alustataloudesta ylipäätään? Ehkä tärkein perustelu on se, että hyviin mobiilipalveluihin tottuneet, vaativat kuluttajat ovat päivisin töissä jossakin, ehkä juurin teidän asiakkaana. Jos yhden yrityksen palvelu tuottaa pettymyksen, toivottavasti kilpailijan palvelu on parempaa ja asiakas voi olla lopputuloksen tyytyväinen. Voi oma yrityksesi tuottaa tulevaisuudessa niin hyvää palvelua asiakkaan toiveiden mukaan, että asiakkaan löytävät teidät tai yrityksenne edustaman alustan. Minkälaista palvelua sinä itse haluaisit saada ja tarjota?

Kimmo Kulmala, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Kirjoittaja toimi asiantuntijana ESR:n rahoittamassa Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä -hankkeessa.

Alustatalouden alkuaikoina kuluttajapalvelut olivat lähinnä erikoistuneita verkkokauppoja ja postimyyntikuvastojen laajennuksia. Amazonin johdolla verkkokaupat ovat kasvaneet ja laajentaneet valikoimiaan. Tällä hetkellä Amazonilla on hallussaan suuri osa maailman verkkokaupasta ja se on laajentanut toimintaansa myös viihteeseen ja monille teknologian osa-alueille. Yrityksen tarjoamat palvelut ovat Amazon.com verkkokauppa ja sen mainosliiketoiminta, AWS pilvipalvelut sekä Amazon Prime -suoratoistopalvelut. Viimeisten tietojen mukaan Amazon on tulossa Ruotsin kautta myös Suomen markkinoille lähitulevaisuudessa (Iltasanomat/Digitoday).

Asiakkaan huomiointi tuottaa tulosta

Amazonin teknologiaa ja verkkokauppaa yhdistää asiakaskeskeisyys, joka on kaiken toiminnan taustalla. Ylivoimainen asiakaskokemus on mahdollista toteuttaa valtavan asiakastiedon ja sitä analysoivan tekoälyn avulla. Yritys kerää tietoa kaikista sisäisistä ja ulkoisista kuluttajien, logistiikan ja myyjien prosesseista ja pyrkii nopeuttamaan ja tehostamaan niitä jatkuvasti. Kuluttajien sitoutuminen lisääntyy palvelujen kehittymisen ja Prime-jäsenyyden myötä. Maksullisen Prime-palvelun jäsenille on tarjolla esimerkiksi ennakkotilauksia, alennuksia, ilmaisia toimituksia sekä video- ja äänikirjapalveluita.

Ylivoimaisen asiakaskokemuksen suurimpia hyötyjiä ovat Amazon ja sen kuluttaja-asiakkaat, mutta sillä on myös hintansa. Sen maksavat kivijalkakaupat, muut verkkokaupat, työntekijät, tavarantoimittajat, myyjät ja logistiikkayritykset. Yksi yritys pääsee määrittelemään markkinat ja myös niille pääsemisen hinnan. Suomessa tämä kehitys on vasta edessä ja pieni kielialue voi toimia jonkinlaisena suojana ainakin aluksi. Toisaalta englannin kieli ei ole suuri este suomalaisten verkko-ostoksille nykyään ja jatkossa vielä vähemmän. Kömpelökin kieliversio toimii, jos asiakas luottaa sen taustalla olevaan brändiin.

Yhdysvalloissa Amazon on yleisin ostossovellus ja Prime-tilaajia on maailmalla noin 150 miljoonaa. 89 prosenttia kuluttajista luottaa verkkokauppiaista eniten Amazoniin. 82 prosenttia asiakkaista pitää hintaa tärkeimpänä valintakriteerinä.  Amazonin liikevaihto on tänä vuonna arviolta 250 miljardia euroa. Amazonissa on myyjiä noin 2,5 miljoonaa ja määrä kasvaa koko ajan. (Oberlo)

Mitä tästä voi oppia?

Kuluttajaliiketoiminnan parissa työskentelevät yritykset joutuvat myös Suomessa miettimään, miten säilyttää kilpailuetunsa, kun Amazon saapuu markkinoille. Juuri koettu koronapandemia on kouriintuntuva esimerkki siitä, miten toimintaympäristö järkkyy ja yritysten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden tulee nopeasti etsiä uusia keinoja toteuttaa toimintaansa. Yritysten kannattaa edelleen pysyä digitalisaation tiellä ja hyödyntää muun muassa strategiatyöskentelyssään ennakoivia skenaarioita. Strategisen ennakointiin panostamisen avulla, yritykset voivat vähentää muutoksiin liittyvää epävarmuutta ja tunnistaa mahdollisuuksia, jotka ilman ennakointityöskentelyä jäisivät huomaamatta. (Työkaluja ennakointiin)

Tässä esimerkissä on käsitelty maailman suurinta alustatalouden toimijaa. Amazonin liiketoimintamalli on perehtymisen arvoinen oman yrityksen toimialasta riippumatta, sillä se on esimerkki alustataloudesta, jonka vaikutukset näkyvät eri puolilla maailmaa ja usealla eri toimialalla. Liiketoimintamalliin voit tutustua tarkemmin esimerkiksi Christoffer von Schantzin tai S.K. Guptan blogeista.

Kimmo Kulmala
Lehtori
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Jutta Mäkipelkola
Projektipäällikkö
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina ESR:n rahoittamassa Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä -hankkeessa.

Koronaviruksen näkökulmasta erilaisilla nykyisillä ja uusilla alustoilla on tärkeä merkitys. Viruksen esiintymistä ja siitä tiedottamista voidaan seurata ja raportoida erilaisten alustojen avulla. Lisäksi monissa maissa on kehitteillä uusia menetelmiä viruksen leviämisen seurantaan esimerkiksi matkapuhelinten bluetooth-kontaktien kautta. Näiden suoraan pandemiaan liittyvien asioiden lisäksi on olemassa monia ihmisten arkeen liittyviä alustoja, joiden käyttö on lisääntynyt kevään aikana.

Sosiaalinen media

Sosiaalisella medialla on ollut nimensä mukaisesti tärkeä rooli sosiaalisen kanssakäymisen edistäjänä liikkumisrajoitusten aikana. Sosiaalisen median alustat toimivat myös tärkeinä tiedotuskanavina, joiden kautta leviää paljon virallista ja epävirallista tietoa. Samalla ne levittävät tehokkaasti myös väärää tietoa. Tästä hyvänä esimerkki on Twitterin puuttuminen Donald Trumpin väärän tiedon levittämiseen ja väkivaltaan kannustamiseen.

Perinteisen median edustajat tekevät klikkausten toivossa kiinnostavia pikauutisia tarkistamatta tiedon alkuperää ja näin laaja yleisö voi saada nopeasti harhaanjohtavaa tietoa esimerkiksi suojautumisesta tai hoitokeinoista. Vaarana on viihteen ja virallisen tiedon sekoittuminen, kun meemit tai henkilökohtaiset mielipiteet muuttuvat todeksi kiireen ja puutteellisen medialukutaidon takia. Lisäksi mukana voi olla tahallista väärän tiedon levittämistä tai trollausta.

Etätöihin ja etäopetukseen siirtyminen

Yrityksissä ja muissa organisaatioissa jo vuosia käyty keskustelu etätyön lisääntymisestä muuttui todellisuudeksi tämän kevään aikana. Nyt etätyöalustat on otettu laajaan käyttöön vain muutamien päivien varoitusajalla. Monet yritykset ovat jo ilmoittaneet, että uudet etätyökäytännöt jäävät pysyviksi myös pandemian jälkeen.

Opetus eri muodoissa on viimeistään pandemian takia siirtynyt verkkoon eri oppimisympäristöihin ja ryhmätyövälineisiin. Verkko-opetukseen on panostettu jo parikymmentä vuotta, mutta kevään muutokset tekivät siitä arkea kaikille opettajille.

Kuluttajakaupassa erilaiset verkkokaupan palvelut ja logistiikka ovat selkeitä hyötyjiä, samoin suoratoistopalvelut. Uutena toimialana verkkoon on nopeasti noussut myös liikuntapalveluita.

Työntekijän rooli muuttuu

Pandemia on aiheuttanut laajoja irtisanomisia ja lomautuksia ympäri maailman. Yli 50 miljoonaa ihmistä on kuitenkin saanut keikkatöitä alustatalouden yhtiöistä koronaviruksen takia esimerkiksi ruuan kuljetuksesta, hoiva-alalta tai kodinhoidosta. Usein nämä työsuhteet ovat kestoltaan lyhyitä, työehdot ovat huonoja ja suojauksistakaan ei välttämättä huolehdita palveluntarjoajan puolesta. Omaan sairastumiseen ei ole turvaverkkoa ja järjestäytymiseen ei anneta mahdollisuuksia. Käsien pesua toteutetaan lähinnä alustayhtiöiden osalta vakaviin puutteisiin liittyen.

Maailmalla erityisen haastava tilanne on maahanmuuttajien näkökulmasta, sillä heillä ei ole välttämättä vakuutuksia tai pääsyä julkisen terveydenhoidon piiriin sairastapauksissa. Työntekijöiden heikko tilanne aiheuttaa myös sen, että monien on pakko työskennellä sairaudesta huolimatta. Huono palkka ja terveydenhoidon, lastenhoidon ja sairaslomien puute pakottavat työntekijät töihin olosuhteista riippumatta.

Osa alustoista on parantanut työntekijöiden sopimusten ehtoja pandemian takia. Yrityksen maineen ja luottamuksen kannalta ei ole eduksi, jos esimerkiksi kuljettaja levittää samalla virusta.

Kevään pandemia on kiihdyttänyt siirtymistä kohti alustataloutta ja yhä suurempi joukko ihmisiä on kiinni erilaisissa digitaalisissa alustoissa oman työn tai esimerkiksi verkkokauppojen kautta. Pandemia menee ohi, mutta siirtyminen alustojen käyttäjiksi jää pysyväksi. Nopeimmat muutokset tapahtuvat kuluttajapalveluissa, mutta miten tämä kaikki vaikuttaa teollisuuden toimintaan?

Kimmo Kulmala
Lehtori
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Kirjoittaja toimi asiantuntijana ESR:n rahoittamassa Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä -hankkeessa.

Nykyään alustoja ja palveluja on todella paljon, ja tässä kirjoituksessa on mainittu vain muutamia. Kehitys on ollut nopeaa, mutta monilla aloilla toiminta on kuitenkin jo vakiintunut parin isomman toimijan markkinaksi.

Toripäivistä Tori.fi:hin

Hyvä esimerkki vanhasta paikallisesta alustasta oli maakuntalehti Ilkan Toripäivät. Vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten se tarjosi erinomaisen alustan kuluttajien väliseen kaupankäyntiin, vaikka samaan aikaan vuonna 1986 perustettu Keltainen Pörssi oli jo luonut valtakunnallisen alustan yksityisten kuluttajien ilmaisille rivi-ilmoituksille.

Pian Keltainen Pörssi siirtyi internetiin ja sai kilpailijaksi Huuto.net palvelun. Markkinat muuttuivat nopeasti ja vuonna 2010 norjalainen Schibsted toi markkinoille uuden alustan, Tori.fi. Keltainen Pörssi lopetettiin paperiversiona vuonna 2012 ja verkkopalvelu suljettiin vuonna 2016.

Erikoiskaupassa eri aloilla on omat alustat

Autokaupassa Alma Median Autotalli.com ja NettiX:n Nettiauto.com keräävät yksityisten ja yritysten myynnissä olevat autot. NettiX mainostaa välittäneensä 600 000 autoa vuonna 2018. Lisäksi NettiX-palvelusta löytyvät myös esimerkiksi veneet, koneet, motot ja varaosat.

Asuntokaupassa sanomalehtien ja painetun Asuntopörssin asema alkoi horjua, kun Alma Median Etuovi.com ja Sanoma-konsernin Oikotie.fi nousivat nopeasti asuntokaupan tärkeimmiksi alustoiksi. Asuntopörssi-lehti yhdistettiin Etuovi.comiin jo vuonna 2004.

Pizza-online on pikaruuan ostajien ja myyjien alusta, kun taas Wolt toimittaa asiakkaille kotiin laadukkaampaa ruokaa. ResQ:n kautta voi pelastaa maailman ja säästää samalla rahaa ostamalla ravintoloiden poistoruokia. Pizza-onlinea on jopa moitittu siitä, että se vie katteet pizza-yrittäjiltä tekemättä itse mitään. Yrittäjät tekevät kaiken työn ja alusta ottaa välityspalkkion nettipalvelun käytöstä.

Julkisen sektorin alustat

Julkisen sektorin hankintoja varten on olemassa Hilma-palvelut, jossa yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Kiertonet.fi puolestaan huolehtii julkisen sektorin käytetyn tavaran kaupasta.

Huutokaupat.com-palvelun kautta taas myydään esimerkiksi yritysten poistotavaraa tai ulosmitattua omaisuutta julkisilla huutokaupoilla.

Valinnan paikka

Tämän päivän alustataloudessa jokainen yritys joutuu valitsemaan, mihin joukkoihin kuuluu ja millä alustalla vaikuttaa. Google-näkyvyys ja hakukoneoptimointi ovat yksinkertainen ja lähes pakollinen osa liiketoimintaa niin kuluttaja- kuin b-to-b-myynnissä. Jos et nouse Googlessa haun kärkeen, et ole olemassa.

Jokainen yritys ei voi luoda omaa alustaa, mutta siksi on tärkeä tuntea oman alan vaihtoehdot.

Onko jollakin alustalla pakko olla, koska kaikki muutkin ovat siellä?

Miten sellaiselta alustalta voi erottua?

Onko Googlen ja alan yleisten alustojen ulkopuolella vain autiomaa vai voiko sieltä löytyä keidas?

Kimmo Kulmala
Lehtori
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Kirjoittaja toimi asiantuntijana ESR:n rahoittamassa Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä -hankkeessa.

Yritysten liiketoiminnan ja palvelujen digitalisointi kiihtyi keväällä, kun koronavirus pakotti yritykset ottamaan loikan kohti alustataloutta ja digitaalisia ekosysteemejä. Kriisin lopullista hintaa tai vaikutuksia ei vielä pysty kukaan arvioimaan, mutta joka tapauksessa on selvää, että paluuta entiseen ei ole. Kriisin jälkeen yritykset voidaan jakaa paitsi taloudellisen selviytymiskyvyn, myös toiminnallisen sopeutumisen mukaan. Toiset yritykset hyötyvät kriisistä, toiset eivät selviydy sen yli. Osittain tähän vaikuttaa toimiala ja yksittäisen yrityksen tilanne ennen kriisiä, mutta tärkeimmät selviytymiseen vaikuttavat tekijät löytyvät yritysten sisältä.

Toimialojen välillä on eroja

Toimiala vaikuttaa yritysten tilanteeseen ja esimerkiksi ravintola- tai matkailualalla vaikutukset ovat nopeita ja konkreettisia, koska asiakkaat eivät voi kuluttaa perinteisellä tavalla. Osa alan yrityksistä on muuttanut toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla, osa taas on sulkenut ovet ja odottaa nyt rajoitusten purkua ja valtion tukea liiketoiminnan pakollisille kuluille. Esimerkiksi ResQ on ottanut valikoimiin ylijäämäruuan rinnalle myös normaalit ruuan kuljetukset. Vähittäiskaupassa verkkokauppa on kasvanut merkittävästi muiden tuotteiden lisäksi myös ruuan osalta. Erityisesti yli 50-vuotiaiden verkko-ostokset ovat lisääntyneet.

Teollisuudessa tilanne on vielä tällä hetkellä parempi, sillä nykyisiä tilauksia on mahdollista toimittaa, jos vain komponentteja, raaka-aineita ja terveitä työntekijöitä on saatavilla. Tulevat tilauskannat riippuvat siitä, minkälaisia vaurioita viruksen torjunta aiheuttaa talouden rakenteisiin. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa kaikilla aloilla.

Yrityksen sisäiset tekijät määrittävät menestyksen

Tällä hetkellä yleisessä keskustelussa korostuvat SWOT-analyysin alariviltä tutut yrityksen ulkopuoliset tekijät O ja T eli mahdollisuudet ja uhat, mutta kriisin jälkeen yksittäisen yrityksen menestymisen ratkaisevat ylärivin yrityksen sisäiset S ja W eli vahvuudet ja heikkoudet. Ihmisten ja yritysten toimintatavat muuttuvat nyt nopeasti, koska on pakko. Kriisin jälkeen nämä samat ihmiset ja yritykset eivät palaa enää automaattisesti vanhoihin toimintatapoihin. Osa yrityksissä oli jo hyvässä vauhdissa digitaalisten palveluiden kehittämisessä, mutta viimeistään nyt kaikkien yritysten on otettava muutos tosissaan. Ensimmäiset yritykset ovat jo ilmoittaneet, että etätyökäytännöistä tulee pysyviä ja ihmiset saavat itse valita työpöytänsä sijainnin oman tehtävän mukaisesti.

Tulevaisuudessa voittajia ovat ne yritykset, jotka pystyvät tuottamaan omaa palveluaan asiakaslähtöisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Digitalisaatiosta on puhuttu jo vuosia ja yrityksillä on ollut aikaa hakea omaa paikkaansa uudessa liiketoimintaympäristössä. Tänä keväänä pakko muutti toimintatapoja muutamassa viikossa ja uusi normaali muodostuu nyt käyttöönotettujen toimintatapojen ympärille. Ehkä tänä keväänä tehty digiloikka parantaa yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä luomalla kokonaan uuden ja paremman palvelukulttuurin. Suurin uhka ei ole virus tai talouskriisi vaan se, että jäädään odottamaan pölyn laskeutumista, tehdään kaikki samalla tavalla kuin aiemmin tai seurataan kilpailijoiden mallia.

Kimmo Kulmala
Lehtori
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Kirjoittaja toimi asiantuntijana ESR:n rahoittamassa Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä -hankkeessa.

Käsitteet alusta ja alustatalous alkavat jo olla melko tuttuja. Teknologian kautta tarkasteltuna alusta on yksinkertaisesti tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa usean toimijan välisen arvonluonnin Internetissä. Alustatalous puolestaan voidaan määritellä esimerkiksi sen laajasta taloudellisesta vuorovaikutuksesta käsin:

”Alustatalous on talouden muodonmuutos, jossa ihmisten vuorovaikutuksen keinot ja tavoitteet ja siten myös instituutiot muuttuvat. Kun ihmiset vuorovaikuttavat alustoilla, sen sijaan, että lisäisivät vain vuorovaikutukseen osallistuvien saamaa hyötyä, he lisäävät kaikkien alustalla olevien saamaa hyötyä.” (Koponen, 2019, 76.)

Entä miten yritys voi lähteä kehittämään liiketoimintaansa kohti alustataloutta? Onko olemassa asioita tai olosuhteita, jotka voivat rajoittaa alustatalouden mahdollisuuksia vai onko kaikki mahdollista, kun oivallinen dataan tai ihmisten väliseen yhteydenpitoon perustuva liikeidea on keksitty? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Johannes Koposen (2019) kirjoittama teos Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit – kuinka muodonmuutos tehdään.

Sääntely

Kysymys siitä, onko alustataloudella rajoituksia, aukeaa, kun tätä talouden muotoa käsitellään yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Koponen tuo esiin sääntelyn, jota esiintyy paikallisesti, kansallisesti ja ylikansallisesti. Vuoden 2020 lopussa EU:n komissio esitteli lakipaketin, jolla säädeltäisiin erityisesti tiettyjen teknologisten portinvartijayhtiöiden toimintaa (hs.fi). Näitä ovat muun muassa Facebook, Amazon ja Google. Kansallisella tasolla ajankohtainen esimerkki sääntelystä tapahtui Suomessa vuoden 2020 loppupuolella, kun työneuvosto linjasi lausunnossaan, että Woltin ja Foodoran ruokalähettien tekemä työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit sen sijaan, että lähetit katsottaisiin itsenäisiksi yrittäjiksi (yle.fi). Tämä lausunto tullaan Suomessa huomioimaan työnalla olevassa lainsäädäntötyössä. Paikallisen sääntelyn esimerkeistä Koponen nostaa esiin Uberin ja Airbnb:n kaltaiset alustatoimijat, joiden toiminta tulee taksi- ja asuntopalveluissa näkyväksi paikallisella tasolla.

Alustataloudessa keskeinen rooli on datalla ja sen keräämisellä. Vaikka erityisesti Euroopassa henkilötiedon suojaamiseksi on säädetty erilaisia lakeja ja asetuksia, ovat kuluttajien tiedot useamman kerran joutuneet vääriin käsiin. Miten tämä on mahdollista? Suomessa Sitra selvitti yksilöstä kerätyn datan kulkua verkossa loppuvuodesta 2019 (sitra.fi). Tuloksena todettiin, että on mahdotonta tietää, mitä dataa tietystä ihmisestä on kertynyt ja kenellä dataa on. Onko siis alustoissa tapahtuvan toiminnan sääntely loppujen lopuksi täysin mahdoton ajatus?

Liiketoimintamalli

Koponen käsittelee kirjassaan alustojen liiketoimintamalleja, korostaen, että alustaliiketoiminnassa liiketoimintamalleilla ja niiden ymmärtämisellä on erittäin suuri merkitys. Esimerkkinä hän käyttää muun muassa peliyhtiö Supercellia, jonka menestys on seurausta systemaattisesti tehdyistä valinnoista ja päätöksistä koskien ansaintamallia ja liiketoimintajärjestelmää.

”Not even mine” -liiketoimintamalli nousee Koposen kirjassa esiin. Se on toimintamalli, jossa alusta koordinoi hyödykkeitä, joita se ei omista. Esimerkiksi perinteiset autovuokraamotoimijat ovat saaneet kilpailijat vertaisautovuokraajista kuten suomalaisesta BloxCar-toimijasta, joka listaa käyttäjälle helposti vapaana olevat vuokra-autot. Koponen avaakin, miten alustatalous liikkuu aineettomista ja vähän säädellyistä toimialoista kuten media, viihde ja viestintä kohti aineellisia ja enemmän säädäteltyjä aloja kuten liikkuminen ja rakentaminen, terveysala ja lopulta pankki-/finanssiala sekä koulutus.

Muutos

Kirjan sanoma on, että pärjätäkseen alustataloudessa, on perinteisten yritysten muututtava. Koponen tuo esiin, että se on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Muutos tapahtuu ennen kaikkea yrityksen liiketoimintajärjestelmästä, joka Koposen sanoin ”on nyrjähtänyt ympäri”. Alustaliiketoimintamallissa useat ydintoiminnot siirtyvät yrityksen ulkopuolelle, jolloin verkostovaikutukset ovat mahdollisia ja käyttäjät osallistuvat toimintaan muutenkin kuin kuluttajina. Yrityksen perinteinen arvonluonti ei enää tapahdu tehtaan sisällä tuotteen syntymisen ja kokoonpanon kautta tai palvelun myynnin kautta, vaan esimerkiksi BloxCarin esimerkissä auton omistaja käyttää alustaa, josta lainaaja voi lunastaa sen vuokralle.

Koposen kirjassa esittelemän alusta-ajattelun mukaan liiketoiminnan fokus siirtyy tehokkuuden ajattelun sijasta oikeiden asioiden tekemiseen. Kuitenkin teollisissa yrityksissä on edelleen mahdollista lisätä tehokkuutta digitaalisia ratkaisuja ja tekoälyä hyödyntämällä. Tekoälyn avulla voidaan muun muassa tehostaa tuotannon suunnittelua ja työjärjestystä ja näin ollen nopeuttaa reagointia muutostilanteissa.

Jutta Mäkipelkola
asiantuntija, TKI

Piia-Pauliina Mäntysaari
asiantuntija, TKI

Lähteet:

Koponen, Johannes (2019). Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit. Kuinka muodonmuutos tehdään. Helsinki: Alma Talent.

https://www.hs.fi/talous/art-2000007685923.html

https://yle.fi/uutiset/3-11597507

https://www.sitra.fi/julkaisut/henkilodatan-jaljilla

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina ESR:n rahoittamassa Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä –hankkeessa.